Vastuulliset yritykset ja organisaatiot ympäri maailmaa ovat yhä enemmän tietoisia siitä, että liiketoiminta edistää paitsi taloudellista kehitystä, myös ympäristön ja sosiaalista hyvinvointia. Ne tiedostavat myös, että liiketoiminnalla voi olla haitallisia vaikutuksia yrityshallinnon, ihmisoikeus- ja työolojen, turvallisuuden, ympäristön ja liiketoiminnan eettisten asioiden saralla. Vastuulliset organisaatiot pyrkivät tasapainottamaan lyhyen aikavälin tuloksenteon myös eettiseltä kannalta ja näin varmistamaan liiketoiminnan pitkän aikavälin kestävyyttä.
Kilpailuedun saaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on helpompaa, jos vastuullisuus on sisäänrakennettu yrityksen ydinliiketoimintaan. Kun vastuullinen toiminta liitetään osaksi yrityksen strategiaa, se huomioidaan strategiaprosessin eri vaiheissa aina vision ja arvojen määrittelystä sidosryhmäkeskusteluihin ja edelleen päivittäisiin työtapoihin.
Vastuullisuutta edellyttävät erilaiset sidosryhmät: asiakkaat tai kuluttajat, työntekijät, yhteisöt, kansalaisjärjestöt, opiskelijat, rahoittajat, lahjoittajat, sijoittajat, muut yritykset ja valvontaorganisaatiot. Ne arvioivat yritystä sen perusteella, miten sen toiminta vaikuttaa yhteisöön, talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan yleensä – toisin sanoen, välittääkö yritys suuremmasta hyvästä vaiko vain suuremmasta voitosta. Toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää, verkottuneessa yhteiskunnassa tietoa on saatavilla kaikkialla ja se leviää mm. sosiaalisen median kautta nopeasti. Vastuullisessa viestinnässä tämä otetaan huomioon: organisaation on myös pystyttävä kertomaan, miten vastuullisuusnäkökohdat on sen toiminnassa huomioitu. Myös lainsäädäntö edellyttää yhä useammin luotettavien ja uskottavien tietojen julkistamista ESG-riskeistä (Environmental, Social, Governance) organisaatiossa ja sen toimitusketjussa.
Vastuullinen toiminta on siis tänä päivänä edellytys yrityksen kestävälle toiminnalle. Mitä vastuullisuus sitten tarkoittaa käytännön toiminnassa? On lukuisia tapoja, joilla yritys voi lisätä vastuullisuuttaan kuten eettisten liiketoimintapäätösten varmistaminen, ympäristöystävällisyys ja ympäristötietoisuuden lisääminen, tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden edistäminen työpaikoilla, työntekijöiden kunnioittava kohteleminen sekä esimerkiksi kulttuuriperinnön tukeminen.
Lähteenä käytetty mm. teosta Organizational responsibility: doing good and doing well (Aguinis 2011).
Kirjoittaja Virpi Pietikäinen toimii MIF Tutkintojen Oulun toimistolla kehittämispäällikkönä ja vastaa mm. yritysvastuuta kehittävien Tuotekehitystyön erikoisammattitutkintojen toteutuksesta.