Yhä useampi maailman ihmisistä pääsee kouluun, mutta kehitysmaiden oppimistulokset ovat äärimmäisen huonot. OECD kutsuu tätä maailmanlaajuiseksi oppimisen kriisiksi. Suomen Opetushallitus on arvioinut, että maailma tarvitsee 27 miljoonaa uutta opettajaa joka vuosi, jotta edes nykytaso voitaisiin säilyttää. Oppimisen kriisi kehitysmaissa koskettaa suomalaisia, koska olematon koulutus syventää humanitaarisia kriisejä, levittää aliravitsemusta, heikentää yhteiskuntaa ja lopulta laittaa liikkeelle siirtolaisvirtoja.
Suomen vastauksena globaaliin oppimisen kriisiin luovutettiin ulkomaankauppaministeri Virolaiselle ja opetusministeri Grahn-Laasoselle selvitys 7.2.2019 Helsingissä. Selvityksen on laatinut UM:n kehityspoliittisen osaston lokakuussa 2018 asettama laajapohjainen työryhmä.
Vuonna 2018 Suomen kehitysyhteistyön määrärahat olivat 899 miljoonaa euroa. Työryhmä suosittelee, että koulutus asetetaan selkeäksi painopisteeksi kehitysyhteistyössä ja sen rahoitus kaksinkertaistetaan 100 miljoonaan euroon nykyisestä 40-60 miljoonasta eurosta. Näin Suomi vahvistaa maakuvaansa, lisää kansainvälistä osaamistaan ja tukee koulutusvientiponnisteluita.
EU on jäsenmaineen maailman suurin kehitysavun rahoittaja, 75 miljardia euroa vuonna 2017. Työryhmä haluaa vahvistaa vaikuttamista EU:n sisällä ja suomalaisten koulutustoimijoiden osallistumista komission tarjouskilpailuihin. Tavoitteena on, että koulutusalan asiantuntijat toimivat yhdessä entistä tuloksellisemmin kehitysyhteistyö- ja koulutusvientihankkeissa sekä hankekilpailutuksissa.
Ilman referenssejä suomalaiset kouluttajat eivät pääse mukaan kansainvälisesti kilpailutettuihin hankkeisiin. Työryhmä esittää kannustavia rahoitusinstrumentteja koulutuksellisten kehitysyhteistyön pilottihankkeisiin referenssien saamiseksi alan toimijoille.
Päätetään keskittää kehitysyhteistyön varat koulutukseen. Suomi on tunnettu maailman parhaasta ja tasa-arvoisesta koulutusjärjestelmästään.Opettajien pedagoginen koulutus, ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat Suomen erityisiä vahvuuksia. Suomi lähestyy maakuvan mukaisesti globaaleja ongelmia, kuten aliravitsemus, työttömyys, ilmastonmuutos ja humanitaariset kriisit, käytännöllisesti yhdessä suomalaista koulutusta ja teknologiaa hyödyntäen.
Koulutusta ei voi käyttää korruptioon ja sen tulokset ovat mitattavissa. Koulutuksen käyttäminen kehitysapuna on hyväksyttyä poliittisen kentän laidasta laitaan. Voimme auttaa ihmisiä auttamaan itseään omassa maassaan. Koulutus lisää tutkitusti yhteiskunnallista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Koulutuksen avulla voimme samalla kertaa parantaa koulutettavan osaamista, organisaation kilpailukykyä ja koko yhteiskunnan toimivuutta.
Suomi on koulutuksen ja teknologian supermahti maailmalla. Suomalaisilla on erinomainen maine ja huikeat näytöt siitä, kuinka koulutuksen avulla noustaan 100 vuodessa köyhyydestä maailman huipulle. Meihin luotetaan ja koulutusjärjestelmämme kiinnostaa maailmanlaajuisesti. Meidän apuamme ei koeta uhkana eikä siihen liity kolonialistiasia piirteitä. Suomalaiselle osaamiselle on huutava tarve erityisesti kehitysmaissa.
Koulutusteknologian avulla pystymme moninkertaistamaan kehitysavun vaikuttavuuden. Hyödyntämällä suomalaista koulutusosaamista, tekoälyä ja online-teknologiaa pystymme lisäämään kehitysavun vaikuttavuutta merkittävästi. Satojen tai tuhansien autettavien sijaan voimme auttaa kymmeniä tuhansia, jopa satojatuhansia ihmisiä. Kehitysapua uudelleen kohdentamalla saamme samalla panostuksella enemmän vaikuttavuutta.
Lähes miljardin euron avustaan huolimatta Suomi on pieni auttaja kehitysmaissa. EU:lla on maailman suurimmat kehitysavun resurssit ja se hyväksyy koulutuksen myös humanitaaristen kriisien ratkaisuihin. Suomen heinäkuussa 2019 alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella meillä on mahdollisuus nostaa koulutus EU:n kehitysyhteistyön ytimeen.
Arto Tenhunen
Soprano Oyj, toimitusjohtaja
Koulutusvientikeskus, ohjausryhmän puheenjohtaja
